Ilmanvuotoluku on keskeinen rakennuksen tiiviyden mittari, joka kuvaa, kuinka paljon ilmaa vaihtuu hallitsemattomasti rakenteiden kautta. Suuri ilmanvuotoluku voi johtaa vedon tunteeseen ja energiankulutuksen kasvuun. Lisäksi se saattaa altistaa rakennuksen kosteusongelmille ja sisäilmaongelmille.
Mikä on ilmanvuotoluku?
Rakennuksen vaipan hyvä ilmanpitävyys on rakenteiden rakennusfysikaalisen toimivuuden, rakennuksen energiatehokkuuden ja rakennuksen sisäilmaston kannalta merkittävä asia. Rakennuksen ilmanpitävyydelle voidaan määrittää tunnusluku. Tämä luku on ilmanvuotoluku q50, joka kertoo rakennuksen vuotoilman määrän vaipan pinta-alaa kohti 50 Pascalin paine-erolla. Yksikkönä on kuutiota ilmaa tunnissa vaipan neliötä kohden, q50 (m³/(h m²)).
Rakennuksen ilmanvuotoluku määritetään standardin SFS-EN ISO 9972:2015 mukaan 50 Pa paine-erolla ulkoilmaan verrattuna.
Mitä rakennuksen ilmanvuotoluku kertoo ja miten se saadaan tietoon?
Rakennuksen ilmanvuotoluku tarvitaan lähtötietona lämmöntarpeen laskennassa. Erinomainen arvo on alle 1,0, normaali noin 2,0 ja heikko yli 4,0. Korkea luku voi
- lisätä energiankulutusta ja lämmityskustannuksia
- heikentää sisäilman laatua ja aiheuttaa vedon tunnetta
- lisätä rakenteiden kosteusriskijä ja homevaurioita.
Rakennuksen tiiveysmittaus on erittäin luotettava ja puolueeton rakennuksen vaipan ilmanpitävyyden laadunvalvontamittaus. Mittaus on yksinkertainen ja edullinen sekä antaa selkeän kuvan, millä tasolla tutkittavan rakennuksen ilmanpitävyys on.
Menetelmässä suljetaan tiiviisti mittauksen ajaksi rakennuksen vaipassa olevat aukot, kuten
- ulko- ja ulospuhallusilma-aukot
- viemärit
- savupiiput
- ulko-ovet ja ikkunat.
Rakennuksen vaipan ilmanvuotoluku q50 (m³/(h m²)) lasketaan 50 Pa:n paine-erolla määritetyn vuotoilmavirran (m³/h) ja rakennuksen vaipan pinta-alan (m²) suhteena. Rakennusvaipan pinta-alaan lasketaan ulkoseinät aukotuksineen sekä ylä- ja alapohja. Näin saadaan määritettyä rakennuksen ilmanvuotoluku mittaamalla.
Mittaus voidaan tehdä jo rakennusvaiheen aikana, jolloin voidaan puuttua ilmenneisiin vuotokohtiin ja korjata ne helposti ja edullisesti. Lopullinen ilmanvuotoluku mitataan aina valmiissa rakennuksessa, jolloin myös mittaus voidaan tehdä luotettavasti, kun työnaikaisia häiriötekijöitä ei ole.
Tyypillisimmin ilmatiiveysmittaus tehdään kaupallisilla tiiveysmittauslaitteistoilla. Tämän tyyppisillä tiiveysmittausta varten valmistetuilla ja kalibroiduilla laitteilla mittaustulos on huomattavasti tarkempi kuin jos mittaus tehdään rakennuksen omilla ilmanvaihtojärjestelmillä. Siksi mittaus suunnitellaan aina ensisijaisesti tehtäväksi siihen tarkoitukseen valmistetuilla laitteilla.
Ilmanpitävyys ja Suomen rakennuslaki
Rakentamista ohjaava lainsäädäntö muuttui vuoden 2018 alusta, kun rakentamismääräykset kumoutuivat ja niitä korvaavat Ympäristöministeriön asetukset saivat lainvoiman. Ilmanpitävyyden osoittamisasioissa noudatettiin aiemmin Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa D3 – Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta. Kumotun rakentamismääräyskokoelman osan on korvannut Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017).
Uusille rakennuksille asetuksen vaatimus ilmanpitävyydelle on 4,0 m³/(h m²), josta voi poiketa vain käytön tai rakenteellisten ratkaisujen näin edellyttäessä. Huolellisesti suunnitelluissa ja toteutetuissa rakennuksissa ilmanvuotoluku on reilusti tätä pienempi. Hyvä ilmanvuotoluku on 0,6 m³/(h m²) tai alle, ja tätä käytetään yleisesti passiivitalon määritelmissäkin.
Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q50 saa olla enintään 4(m3/(h m2)). Ilmavuotoluku voi ylittää arvon 4(m3/(h m2)), jos rakennuksen käytön vaatimat rakenteelliset ratkaisut huonontavat merkittävästi ilmanpitävyyttä.
Edellä lainattu määräysten teksti tarkoittanee sitä, että uudisrakennusten ilmavuotoluku tulisi olla parempi kuin 4(m3/(h m2)). Mitä sitten tarkoitetaan käytön vaatimilla rakenteellisilla ratkaisuilla, jää tulkitsijan oman mielipiteen varaan. Voisi esimerkiksi nähdä, että tätä määräysten ”porsaanreikää” voitaisiin soveltaa joissakin tapauksissa vaikka perinteisiin hirsirakennuksiin.