The post ENERGIA-AVUSTUS 2026–2027 – Paloniitty Oy auttaa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa first appeared on Paloniitty Oy.

Kun rakennetaan sukupolvelta seuraavalle kestäviä kohteita, tarvitaan kokenutta ja luotettavaa kumppania huolehtimaan kosteudenhallinnasta ja tiiveysmittauksista.

– Hoivakohteiden rakentajina meille on ensiarvoisen tärkeää, että rakennuksemme ovat terveellisiä, turvallisia ja pitkäikäisiä. Paloniitty onkin jo vuosia laatinut meille rakentamisen aikaiset kosteudenhallintasuunnitelmat ja toteuttanut kosteus- ja tiiveysmittaukset, projektipäällikkö Atte Hyttinen Hoivarakentajilta kertoo.

Kosteudenhallinta varmistaa rakenteiden turvallisuuden

Paloniitylle kosteudenhallinta tarkoittaa enemmän kuin vain kosteusmittausta

– Kosteudenhallinta on kokonaisvaltainen, huolellisesti suunniteltu prosessi. Se pitää sisällään ennakoinnin, materiaalien rakennusfysikaalisen tarkastelun, toimenpidesuositukset, olosuhdeseurannan, erilaiset mittaukset ja tietysti laadukkaat raportit, Sauli ja Joel Paloniitty kertovat. 

Kosteudenhallinnalla voidaan varmistaa, että rakennus on rakennusmääräysten mukaan terveellinen ja turvallinen nyt ja tulevaisuudessa. 

– Saamme Paloniityltä tarkat kuivumisaikalaskelmat valitsemallemme betonilaadulle ja ammattitaitoiset suositukset mahdollisista tuotemuutoksista ja toimenpiteistä. Tämän ansiosta voimme varmistua siitä, että betoni on kuivaa silloin, kun sen pitää olla ja ennaltaehkäisemme rakennusten home- ja sisäilmaongelmat, Hyttinen kertoo. 

Kosteudenhallintaan kuuluvat myös suunnitelmat puurakenteiden suojauksesta, rakenteiden kuivuuden seuranta ja tarvittaessa toimenpiteet kuivuuden varmistamiseksi. Kosteuden- ja tiiveydenhallinnassa varmistetaan myös muun muassa sokkeliliitosten sekä ylä- ja alapohjan toimivuus.

Mittauksilla ketterästi käsiksi korjauksiin

Paloniityn kumppani on askeleen edellä rakennuksensa kosteuden- ja tiiveydenhallinnassa.

– Käymme työmaalla rakentajan laatiman aikataulun mukaan viidestä kymmeneen kertaan. Tällöin saamme kattavat tulokset esimerkiksi kuivumisen aikaisista sisäilman olosuhteista ja havaitsemme lämpökuvauksella piilevät puutteet rakenteissa, Joel Paloniitty kertoo. 

Kun puutteet havaitaan ajoissa, jo rakentamisen aikana, korjaukset on helppo tehdä.

– On huomattavasti edullisempaa tehdä tarvittavat korjaukset rakentamisen aikana kuin sen jälkeen. Esimerkiksi yläpohjan tiiveys on sujuvaa korjata vielä siinä vaiheessa, kun kattoja ei ole levytetty umpeen, Joel Paloniitty toteaa.

Kosteudenhallinnalla varmistetaan, että rakennus on terveellinen ja turvallinen nyt ja tulevaisuudessa. 

Luotettu kumppani kosteudenhallintaan

Atte Hyttinen kiittelee Paloniityn joustavaa asennetta ja kiinnostusta kehittää toimintaa jatkuvasti.

– Pitkä, hyvä yhteistyömme on vakuuttanut meidät Paloniityn osaamisesta ja osoittanut heidän toimintamallinsa toimiviksi. Lukuisten puurakentamisen kohteiden myötä myös jalostamme yhteistyössä kosteudenhallintaprosessia. Luotamme Paloniittyyn, koska haluamme varmistaa rakennustemme yhdenmukaisen, korkean laadun, Hyttinen sanoo. 

Joel Paloniitty uskoo, että menestyksekkään yhteistyön kulmakiviä ovat kova asiantuntijuus sekä kattava ja selkeä laadunvalvontapalvelu. Rakentaja vapautuu kosteudenhallinnan huolista. 

– Olemme joustava ja nopeasti reagoiva kumppani. Osaamisen ohella yksi laatumme peruspilareita on moderni ja huippulaadukas mittauskalusto, Joel Paloniitty muistuttaa. 

The post Kosteus- ja tiiveysmittauksia Hoivarakentajille first appeared on Paloniitty Oy.

Mikä on ilmanvuotoluku?

Rakennuksen vaipan hyvä ilmanpitävyys on rakenteiden rakennusfysikaalisen toimivuuden, rakennuksen energiatehokkuuden ja rakennuksen sisäilmaston kannalta merkittävä asia. Rakennuksen ilmanpitävyydelle voidaan määrittää tunnusluku. Tämä luku on ilmanvuotoluku q50, joka kertoo rakennuksen vuotoilman määrän vaipan pinta-alaa kohti 50 Pascalin paine-erolla. Yksikkönä on kuutiota ilmaa tunnissa vaipan neliötä kohden, q50 (m³/(h m²)).

Rakennuksen ilmanvuotoluku määritetään standardin SFS-EN ISO 9972:2015 mukaan 50 Pa paine-erolla ulkoilmaan verrattuna. 

Mitä rakennuksen ilmanvuotoluku kertoo ja miten se saadaan tietoon?

Rakennuksen ilmanvuotoluku tarvitaan lähtötietona lämmöntarpeen laskennassa. Erinomainen arvo on alle 1,0, normaali noin 2,0 ja heikko yli 4,0. Korkea luku voi

• lisätä energiankulutusta ja lämmityskustannuksia
• heikentää sisäilman laatua ja aiheuttaa vedon tunnetta
• lisätä rakenteiden kosteusriskijä ja homevaurioita.

Rakennuksen tiiveysmittaus on erittäin luotettava ja puolueeton rakennuksen vaipan ilmanpitävyyden laadunvalvontamittaus. Mittaus on yksinkertainen ja edullinen sekä antaa selkeän kuvan, millä tasolla tutkittavan rakennuksen ilmanpitävyys on.

Menetelmässä suljetaan tiiviisti mittauksen ajaksi rakennuksen vaipassa olevat aukot, kuten 

• ulko- ja ulospuhallusilma-aukot
• viemärit 
• savupiiput
• ulko-ovet ja ikkunat.  

Rakennuksen vaipan ilmanvuotoluku q50 (m³/(h m²)) lasketaan 50 Pa:n paine-erolla määritetyn vuotoilmavirran (m³/h) ja rakennuksen vaipan pinta-alan (m²) suhteena. Rakennusvaipan pinta-alaan lasketaan ulkoseinät aukotuksineen sekä ylä- ja alapohja. Näin saadaan määritettyä rakennuksen ilmanvuotoluku mittaamalla.

Mittaus voidaan tehdä jo rakennusvaiheen aikana, jolloin voidaan puuttua ilmenneisiin vuotokohtiin ja korjata ne helposti ja edullisesti. Lopullinen ilmanvuotoluku mitataan aina valmiissa rakennuksessa, jolloin myös mittaus voidaan tehdä luotettavasti, kun työnaikaisia häiriötekijöitä ei ole.

Tyypillisimmin ilmatiiveysmittaus tehdään kaupallisilla tiiveysmittauslaitteistoilla. Tämän tyyppisillä tiiveysmittausta varten valmistetuilla ja kalibroiduilla laitteilla mittaustulos on huomattavasti tarkempi kuin jos mittaus tehdään rakennuksen omilla ilmanvaihtojärjestelmillä. Siksi mittaus suunnitellaan aina ensisijaisesti tehtäväksi siihen tarkoitukseen valmistetuilla laitteilla.

Ilmanpitävyys ja Suomen rakennuslaki

Rakentamista ohjaava lainsäädäntö muuttui vuoden 2018 alusta, kun rakentamismääräykset kumoutuivat ja niitä korvaavat Ympäristöministeriön asetukset saivat lainvoiman. Ilmanpitävyyden osoittamisasioissa noudatettiin aiemmin Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa D3 – Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta. Kumotun rakentamismääräyskokoelman osan on korvannut Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017).

Uusille rakennuksille asetuksen vaatimus ilmanpitävyydelle on 4,0 m³/(h m²), josta voi poiketa vain käytön tai rakenteellisten ratkaisujen näin edellyttäessä. Huolellisesti suunnitelluissa ja toteutetuissa rakennuksissa ilmanvuotoluku on reilusti tätä pienempi. Hyvä ilmanvuotoluku on 0,6 m³/(h m²) tai alle, ja tätä käytetään yleisesti passiivitalon määritelmissäkin.

Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q50 saa olla enintään 4(m3/(h m2)). Ilmavuotoluku voi ylittää arvon 4(m3/(h m2)), jos rakennuksen käytön vaatimat rakenteelliset ratkaisut huonontavat merkittävästi ilmanpitävyyttä.

Edellä lainattu määräysten teksti tarkoittanee sitä, että uudisrakennusten ilmavuotoluku tulisi olla parempi kuin 4(m3/(h m2)). Mitä sitten tarkoitetaan käytön vaatimilla rakenteellisilla ratkaisuilla, jää tulkitsijan oman mielipiteen varaan. Voisi esimerkiksi nähdä, että tätä määräysten ”porsaanreikää” voitaisiin soveltaa joissakin tapauksissa vaikka perinteisiin hirsirakennuksiin.

The post Ilmanvuotoluku on rakennuksen tiiviyden kriittinen mittari first appeared on Paloniitty Oy.

The post Paloniitty Oy:lle tukea digimarkkinoinnin kehittämiseen first appeared on Paloniitty Oy.

The post Lämpövuotojen mittaus paljastaa vuotokohdat first appeared on Paloniitty Oy.

Miksi rakennukseen kannattaa tehdä tiiveysmittaus?

Tiiveysmittaus toteaa rakennuksen ilmavuotoluvun, joka on yksikäsitteinen ja yksinkertaisesti mitattavissa oleva suure. Ilmanvuotoluvun avulla rakennuksia voidaan verrata keskenään. Ilmavuotoluku kertoo siis, kuinka hatara rakennus on.

Hyvän ilmatiiviyden saavuttaminen rakennuksen vaipparakenteissa on tärkeää monesta syystä. Ehkä tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä voidaan pitää rakennuksen vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistamista. Lisäksi tiiveysmittaus kertoo rakennuksen asumismukavuudesta ja energiatehokkuudesta.

Vaipparakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistaminen

Kun siirrytään entistä paremmin eristäviin vaipparakenteisiin, tulee hallitsemattoman vuotoilman kulkeutuminen rakenteen sisään estää, jotta vältytään rakenteiden kosteus- ja homevaurioriskeiltä.

Nykyisten asumistottumusten seurauksena sisäilman kosteuslisä voi olla talviaikana jopa 4–7 g/m3 sisäilmassa, jolloin kosteuskonvektion riski kasvaa. Jos vaipparakenteissa on ilmavuotoreittejä, voi sisäilman kosteus kulkeutua ilmavirtausten mukana kylmiin rakenteiden osiin ja aiheuttaa kosteusvaurioriskin.

Tiiveysmittaus antaa dataa asumisviihtyvyyden tueksi

Toinen merkittävä syy hyvään ilmanpitävyyteen on hyvän asumisviihtyvyyden saavuttaminen. Kylmän ulkoilman virtaaminen sisätiloihin aiheuttaa vedon tunnetta ja pahimmillaan lisää terveyshaittariskejä.

Vaipan hyvä ilmanpitävyys parantaa sisäilman laatua, koska vedontunne vähenee ja mahdollisten homeiden, epäpuhtauksien ja haitallisten aineiden kulkeutuminen talon rakenteista, maaperästä ja ulkoilmasta sisäilmaan vähenee.

Mittaus kertoo myös energiatehokkuudesta

Energiatehokkuus on lyönyt 2000-luvulla itsensä läpi myös suomalaisessa rakentamisessa. Kolmas merkittävä tekijä hyvään ilmatiiviyteen pyrkimisessä onkin energiakulutuksen pienentäminen.

Vaipan ilmatiiviys ja sen todentaminen on yksi osa rakennuksen energiatehokkuutta. Hallitsemattomalla vuotoilmalla on suuri vaikutus rakennuksen kokonaisenergiankulutukseen. Kun rakentamisessa siirrytään matalaenergiarakentamiseen, vuotoilman osuus energiankulutuksesta kasvaa entisestään.

***

Voit lukea lisää Paloniityn tiiveysmittauksesta klikkaamalla tästä.

Jos haluat tietoa suuren kiinteistön tiiveysmittauksesta, lataa täältä maksuton oppaamme.

The post Mitä kaikkea tiiveysmittaus kertoo rakennuksesta? first appeared on Paloniitty Oy.

Tutustu alta kiinteistökokonaisuuden ilmalämpökuvaukseen. Mukana ääniselostus!

The post Kiinteistökokonaisuuden ilmalämpökuvaus first appeared on Paloniitty Oy.

Rakennuksen lämpökuvaus on tehokkain tapa selvittää kerrostalon tai muun suuren kiinteistön todellinen kunto. Ilmasta tehtävä lämpökuvaus antaa tarkan kokonaiskuvan rakennuksen ulkovaipan toimivuudesta ilman nostimia tai muita raskaampia järjestelyjä, mikä tekee siitä kustannustehokkaan myös suurissa kiinteistökokonaisuuksissa. Paloniitty Oy:n kokemus ja nykyaikainen kalusto varmistavat, että saat puolueettoman ja teknisesti perustellun näkymän kiinteistösi tilanteeseen.

Miksi lämpökuvaus kannattaa tehdä ilmasta?

Ilmalämpökuvaus on erityisen hyödyllinen suurissa rakennuksissa, joissa rakenteiden saavuttaminen on muuten hankalaa. Kun rakennuksen lämpökuvaus tehdään ilmasta, tontin koko, ympäristö tai korkeus eivät rajoita tutkimusta. Menetelmä paljastaa nopeasti lämpövuodot, ilmavuotokohdat, eristeongelmat ja rakenteelliset riskit, jotka voivat vaikuttaa energiatehokkuuteen ja kiinteistön pitkäikäisyyteen.

Pienoiskopterilla ilmasta toteutettu lämpökuvaus antaa tarkan ja puolueettoman näkymän kerrostalon ulkovaipan kunnosta.

Rakennuksen lämpökuvaus auttaa kohdistamaan korjaukset oikein

Rakennuksen lämpökuvaus ei ole pelkkä yleiskuva – se on työkalu tarkkaan päätöksentekoon. Selkeä raportti kertoo, mitkä rakenteet vaativat välitöntä huomiota ja mitkä ovat edelleen hyvässä kunnossa. Paloniitty ei kaunistele tuloksia, vaan antaa kiinteistöomistajalle luotettavan pohjan suunnitella korjauksia ja budjetointia. Näin vältetään turhat työt ja varmistetaan rakennuksen terve ja turvallinen käyttö pitkälle tulevaisuuteen.

Paloniitty Oy – kumppani, joka tuntee rakenteet ja vastuun

Olemme auttaneet lukuisia kiinteistöpäälliköitä, taloyhtiöitä ja julkisia organisaatioita selvittämään rakennusten todellisen tilan. Rakennuksen lämpökuvaus voidaan yhdistää tiiviysmittauksiin ja muihin tutkimuksiin, jolloin saat kokonaisratkaisun saman asiantuntijan kautta. Tavoitteemme on, että sinä voit kantaa kiinteistövastuusi turvallisin mielin – me autamme varmistamaan, että rakennus kestää aikaa ja käyttöä.

Tutustu alta kerrostalokohteen ilmalämpökuvaukseen. Mukana ääniselostus!

Selvitetään rakennuksen todellinen tila

Kun haluat varmistaa, että rakennuksesi toimii kuten pitää, autamme mielellämme. Ota yhteyttä!

The post Rakennuksen lämpökuvaus first appeared on Paloniitty Oy.

Selvitystyössä perehdytään ilmalämpökuvaukseen kenttäkuvausten kautta. Hyötyjä tutkitaan niin normaalissa käyttötilanteessa kuin rakennuksen ali- tai ylipainetilanteessa.

Lataa tutkimus laitteellesi tästä.

***

Rakennusten lämpökuvaus miehittämättömillä ilma-aluksilla (UAV)

Sauli Paloniitty, RTA 2019-2020

Ilmalämpökuvausta, eli miehittämättömällä ilma-aluksella tehtävää rakennusten lämpökuvausta ei ole vielä systemaattisesti käytetty kovinkaan paljoa.

Tässä työssä keskitytään selvittämään ilmalämpökuvauksen käyttömahdollisuuksia rakennusten tutkimisessa. Selvitystyössä keskitytään kenttäkuvauksin löytämään ilmalämpökuvauksen hyödyt.

Tutkimustyö jakaantuu kahteen osakokonaisuuteen; Ilmalämpökuvauksen hyödyt 1) normaalissa käyttötilanteessa, 2) rakennuksen ali- tai ylipainetilanteessa. Selvitystyötä varten on tutkittu 12 erilaista rakennusta tai rakennuskokonaisuutta. Tutkimuksessa on mukana kohteita, joihin on tehty laajat kuntotutkimukset, ilmalämpökuvauksen lisäksi. Tällöin voidaan varmistaa poikkeamien ja löydösten todenperäisyys ja ongelmien laajuus sekä syyt. Ilmalämpökuvaus ns. drone-lämpökuvaus mahdollistaa rakennusten lämpökuvauksen uudella tavalla. Ilmalämpökuvauksen avulla tehtiin merkittäviä löytöjä ja siitä oli hyötyä ongelmien ratkaisuissa. Ilmalämpökuvauksella havaittiin kattorakenteiden eristevikoja ja kosteusvaurioita.

Ylipaineistamalla rakennus, havaittiin merkittäviä ilmavuotoja ja laatupuutteita myös uusissakin rakennuksissa. Laatupuutteina havaittiin asennusvirheitä ja asennushuolimattomuuksia sekä myös suunnitteluvirheitä. Ilmalämpökuvaus on kustannustehokas ja nopea tapa selvittää kattorakenteiden ja julkisivujen kuntoa.

Lataa tutkimus laitteellesi tästä.

Airborne thermography, i.e. the use of unmanned aerial vehicles (UAV) in the building research

Airborne thermography, i.e. the use of unmanned aerial vehicles (UAV`s) has not yet been systematically used very much in the building research. This work focuses on the possibilities of the use of aerial thermal imaging in the study of buildings.

This research focuses on finding the benefits of aerial thermography through field studies. The research work is divided into two subparts: Benefits of airborne thermography 1) in normal use, 2) in under- or over-pressure of a building. Here 12 various buildings or building complexes have been studied for this study. The sites also include research targets, that have undergone extensive condition surveys, in addition to airborne thermography. This ensures the veracity of the anomalies and findings and the extent and causes of the problems.

Aerial thermal imaging, so-called drone-based thermal imaging enables thermography of buildings in a new way. Airborne thermography had significant benefits in solving the problems and significant findings were made by the scanning. Airborne thermography revealed insulation defects and moisture damages in the roof structures. By pressurizing the building, significant air leaks and quality deficiencies were also found in the new buildings as well.

As the lack of the quality, installation defects were found, also due to installation negligence, as well as design errors. Airborne drone based thermography is a cost-effective and a fast way to find and to define the condition of roof structures and facades.

The post Perehdy ilmalämpökuvauksen tutkielmaan first appeared on Paloniitty Oy.