Sisäilmaongelmista puhutaan paljon ja ihan syystä. Vähimmillään ne heikentävät viihtyvyyttä ja pahimmillaan aiheuttavat suoranaisia terveyshaittoja. Sisäilmatutkimus auttaa löytämään ja ratkomaan ongelmat.
Mistä sisäilmaongelmat tunnistaa?
Sisäilmaongelmiin liittyy usein poikkeavaa hajua, joka on jatkuvaa tai ajoittaista. Haju voi olla esimerkiksi rakennusmateriaalien, kemikaalien tai ns. ”mummolan” hajua.
Aina ongelmia ei kuitenkaan havaita aistinvaraisesti. Tällöin merkkinä voi olla epätavallinen, pitkään jatkunut hengitystieoireilu, iho-oireilu, päänsärky tai poikkeuksellinen väsymys aamuisin.
Mistä sisäilmaongelmat johtuvat?
Ongelmat johtuvat usein siitä, että asunnossa tai muussa tilassa on puutteellinen ilmanvaihto. Tällöin epäpuhtaudet eivät pääse tuulettumaan pois. Lisäksi ongelmat voivat liittyä esimerkiksi materiaalien pöly- ja kemikaalipäästöihin tai rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin.
Miten sisäilmaongelmaa tutkitaan?
Sisäilmaongelman selvittäminen vaatii kokonaisvaltaista tutkimusta. Sitä ei voi siis tehdä jollain mittarilla, joka kertoo nappia painamalla, onko kaikki kunnossa. Sisäilmatutkimus koostuu kolmesta osasta:
- Sisäilman tutkiminen
- Talon rakenteiden tutkiminen
- Ilmanvaihdon toimivuuden tutkiminen
Sisäilmatutkimus etenee aina tilanteen mukaan – esimerkiksi rakenteita avataan vain tarvittaessa.
Mitä sisäilmatutkimus kertoo?
Tutkimuksen edetessä kohteessa tehdään valintoja niin tutkimuksen laajuudesta kuin tarpeellisista tutkimuksistakin. Tässä esimerkkejä:
- Mittauksissa todetaan ilmanvaihdon puute. Tällöin muut tutkimukset voidaan lopettaa ja laittaa ilmanvaihto kuntoon. Sen jälkeen seurataan ongelman poistumista. Vaihtoehtona on jatkaa tutkimuksia mahdollisten muiden ongelmien kartoittamiseksi.
- Tutkimuksissa havaitaan selkeä maaperän haju lattian ja seinän rajakohdasta. Tässä tilanteessa arvioidaan rakenneavauksen tarve tai suositellaan tiivistyskorjausta.
- Tutkimuksissa havaitaan selkeä mikrobiperäinen haju lattian ja seinän rajakohdasta. Tällöin tehdään rakenneavaukset ja selvitetään mikrobivaurion laajuus.
Miten sisäilmakorjaukset tehdään?
Seuraavassa listassa on esitetty tyypillisiä toimenpiteitä, joilla sisäilmaongelmiin saadaan parannuksia ilman laajoja rakenteellisia korjauksia.
- Siivouksen tehostaminen, korvausilmaventtiilien puhdistaminen, ikkunatuuletus.
- Ilmanvaihtojärjestelmän nuohous ja säätö koneellisen tulo- poistoilmanvaihdon kohteissa.
- Tuloilmanvaihdon parantaminen moottoroiduilla tuloilmalaitteilla koneellisen poiston kohteissa.
- Tuloilmanvaihdon parantaminen moottoroiduilla tuloilmalaitteilla ja poiston rakentaminen painovoimaisen ilmanvaihdon kohteissa.
- Koneellisen tulo-poistoilmanvaihdon rakentaminen.
- Rakenteiden tiivistyskorjaukset.
Tässä listassa on tyypillisiä riskirakennekorjauksia:
- Haitallisten rakennusmateriaalien poistaminen ja vaihtaminen turvallisempiin vaihtoehtoihin.
- Valesokkelin kengitys ja tiivistyskorjaus.
- Puukoolatun alapohjan korjaaminen.
- Salaojaremontti (perustusten kuivatusjärjestelmien peruskorjaus).
- Yläpohjan eristeiden vaihtaminen ja yläpohjan tiivistyskorjaus.
Kiinnostaako sisäilmatutkimus ja sen kustannukset?
Lisätietoa sisäilmatutkimuksesta ja -korjauksista sekä niiden hinnoista löydät maksuttomasta oppaastamme.
Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä niin kerromme mielellämme.
