Rakentamisessa on pitkään vannottu kylmän, ulkoilmaan tuulettuvan alapohjan nimeen. Ilmasto-olosuhteiden muuttumisen myötä lämmin alapohja kasvattaa kuitenkin koko ajan suosiotaan. Sen puolesta puhuvat myös tutkimustulokset.
Olosuhteiden muutokset näkyvät rakenteiden kosteusongelmina
Rakennusalalla asiat harvoin muuttuvat hetkessä ja hyvä niin. Kyse on viime kädessä ihmisten hyvinvoinnista, joten valintojen ja päätösten tukena pitää olla tutkittua tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että maailma ja sen olosuhteet muuttuvat, eivätkä kaikki aikanaan hyväksi havaitut ratkaisut ole välttämättä hyviä enää tänään.
– Alapohjan yhteydessä ilmasto-olosuhteiden muutos on ehdottomasti syytä huomioida. Sateiden ja ilmankosteuden lisääntyminen tarkoittaa, että ulkoilmaan tuulettuva alapohja on yhä enemmän kosteuden armoilla, Sauli Paloniitty kertoo.
Paloniitty on tutkinut alapohjan rakenneasioita jo pitkään.
– Perinteisen rossipohjan tarkoitus on ollut puurakenteiden pitäminen kuivana ulkoilman avulla. Ratkaisu on osin toiminut aikaan, jolloin ilmasto oli kylmempi ja kuivempi. Ennen myös rakennuspaikat olivat kuivempia, kun talot rakennettiin esimerkiksi mäkien päälle. Olosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet ja ilmankosteus kasvanut. Sekin on huomioitava, että vanhat kylmät alapohjat ovat monilta osin alkaneet vaurioitua, mikä näkyy lisääntyneinä kosteus- ja homeongelmina puurakenteissa.
Lämpöalapohja on turvallinen ja energiatehokas
Lämpöalapohja luo terveet ja hallitut olosuhteet rakenteisiin. Alapohja tuulettuu sisätilojen kautta, jolloin se pysyy koko ajan tasaisen kuivana ja lämpimänä. Suhteellinen ilmankosteus kyetään pitämään sellaisena, ettei kosteusongelmia pääse syntymään. Talon energiatehokkuuskin paranee, kun lämpö ei karkaa ulos.
Kosteus- ja homevaurioriskin minimoinnilla on paitsi terveydellinen myös taloudellinen merkitys. Jälkikorjausten tarve vähenee, ja sekä rakentaja että asiakas voivat olla rauhallisin mielin. Lisäksi talotekniikan huolto helpottuu, kun esimerkiksi putket sijaitsevat lämpöalapohjassa.
Lämpöalapohja tuulettuu sisätilojen kautta ja pysyy koko ajan tasaisen kuivana ja lämpimänä
Tutkittua tietoa vuosikymmenten ajalta
Paloniityllä on n. 30 vuoden kokemus kylmien ja lämpimien alapohjien tutkimisesta. Tutkimusyhteistyötä on tehty usean rakentajan kuten Kiiruna Talojen, Hoivarakentajien ja Teijo-Talojen kanssa eri puolilla Suomea. Paloniitty on myös ohjannut aiheeseen liittyen insinööritöitä, joihin on koottu runsaasti tutkimustietoa.
– Kylmien alapohjien osalta tutkimukset osoittavat, että ne tarjoavat otolliset olosuhteet mikrobikasvustolle varsinkin syksyisin. Silloin alapohjan suhteellinen kosteus voi nousta jopa 100 %:iin. Myös lämpötiloissa on suurta vaihtelua. Lämpimissä alapohjissa olosuhteet sen sijaan ovat tasaiset. Suhteellinen kosteus pysyy koko ajan alle 65 %:ssa, joten mikrobikasvuston mahdollistavia olosuhteita ei synny, Paloniitty kertoo.
Kiiruna Talojen toimitusjohtaja Ismo Säily arvostaa yhteistyötä Paloniityn kanssa.
– Tapasimme Saulin kanssa muutama vuosi sitten. Hän, samoin kuin koko Paloniitty Oy, on laadukkaan ja terveellisen rakentamisen asiantuntija, jolla on erittäin vahva kokemus ja osaaminen. Huomasimme, että heillä ja Kiiruna Taloilla on yhteinen tahtotila – tarjota parempaa ja turvallisempaa rakentamista. Siitä käynnistyi yhteistyö, joka sisältää niin tutkimuksia kuin uusien ratkaisujen kehittämistäkin, sanoo Säily.
Pitkäaikainen seuranta osoittaa, että lämpöalapohjassa ei pääse syntymään mikrobikasvuston mahdollistavia olosuhteita
Kiiruna Talot siirtyi kokonaan lämpöalapohjiin
Kiiruna Talot valmistaa talopakettinsa sataprosenttisesti tehtaassaan. Näin varmistetaan kuivaketjun hallinta, mikä on lähtökohta terveelle kodille. Turvallisuuden takia kaikissa heidän taloissaan on myös lämpöalapohja.
– Jopa 90 % omakotitalojen kosteusongelmista johtuu alapohjasta. Siksi olemme siirtyneet käyttämään pelkästään lämmintä alapohjaa, joka takaa rakenteiden turvallisuuden ja omakotitalon pitkän iän. Sen suurimpia etuja ovat kosteustekninen turvallisuus, helppo huollettavuus ja korkea asumismukavuus. Tiivis ja koneellisesti tuuletettu alapohja mahdollistaa myös talojemme energiatehokkuuden ja estää lisäksi radon-kaasujen pääsyn asuintiloihin, Ismo Säily sanoo.
Säilyn mukaan isolle osalle asiakkaista lämpöalapohjalla on ratkaiseva merkitys, kun he valitsevat taloa.
Finnfoamin Jokinen: Lämpöalapohjan suosio vahvassa kasvussa
Lämpöalapohjia on tehty jo 15 vuotta, ja niiden suosio on kasvanut koko ajan. Se on näkynyt myös suomalaiselle eristevalmistaja Finnfoamille.
– Tarjontamme kattaa kaikki ratkaisut myös lämpöalapohjiin. Uskomme vahvasti niiden tulevaisuuteen, sillä hyödyt ovat sen verran selkeät, eivätkä kustannuksetkaan juuri poikkea perinteiseen rossipohjaan verrattuna. Sauli ja tietysti koko Paloniitty Oy on tehnyt äärimmäisen tärkeää työtä paitsi selvittämällä ongelmakohtia myös hakemalla niihin ratkaisuja, toteaa Finnfoamin tekninen kehitysjohtaja Jussi Jokinen.
Kiiruna Talojen lisäksi muitakin rakentajia on jo siirtynyt kokonaan lämpöalapohjien käyttöön.
– Valintoja ja ratkaisuja ei tehdä tietenkään kevein perustein, vaan datan pohjalta. Sitä meiltä löytyy paljon, ja jaamme sitä erittäin mielellämme kaikille kiinnostuneille, Sauli Paloniitty lupaa.
Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä niin kerromme mielellämme.