The post ENERGIA-AVUSTUS 2026–2027 – Paloniitty Oy auttaa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa first appeared on Paloniitty Oy.

Mistä sisäilmaongelmat tunnistaa?

Sisäilmaongelmiin liittyy usein poikkeavaa hajua, joka on jatkuvaa tai ajoittaista. Haju voi olla esimerkiksi rakennusmateriaalien, kemikaalien tai ns. ”mummolan” hajua.

Aina ongelmia ei kuitenkaan havaita aistinvaraisesti. Tällöin merkkinä voi olla epätavallinen, pitkään jatkunut hengitystieoireilu, iho-oireilu, päänsärky tai poikkeuksellinen väsymys aamuisin.

Mistä sisäilmaongelmat johtuvat?

Ongelmat johtuvat usein siitä, että asunnossa tai muussa tilassa on puutteellinen ilmanvaihto. Tällöin epäpuhtaudet eivät pääse tuulettumaan pois. Lisäksi ongelmat voivat liittyä esimerkiksi materiaalien pöly- ja kemikaalipäästöihin tai rakenteiden kosteus- ja homevaurioihin.

Miten sisäilmaongelmaa tutkitaan?

Sisäilmaongelman selvittäminen vaatii kokonaisvaltaista tutkimusta. Sitä ei voi siis tehdä jollain mittarilla, joka kertoo nappia painamalla, onko kaikki kunnossa. Sisäilmatutkimus koostuu kolmesta osasta:

1. Sisäilman tutkiminen
2. Talon rakenteiden tutkiminen
3. Ilmanvaihdon toimivuuden tutkiminen

Sisäilmatutkimus etenee aina tilanteen mukaan – esimerkiksi rakenteita avataan vain tarvittaessa.

Mitä sisäilmatutkimus kertoo?

Tutkimuksen edetessä kohteessa tehdään valintoja niin tutkimuksen laajuudesta kuin tarpeellisista tutkimuksistakin. Tässä esimerkkejä:

1. Mittauksissa todetaan ilmanvaihdon puute. Tällöin muut tutkimukset voidaan lopettaa ja laittaa ilmanvaihto kuntoon. Sen jälkeen seurataan ongelman poistumista. Vaihtoehtona on jatkaa tutkimuksia mahdollisten muiden ongelmien kartoittamiseksi.
2. Tutkimuksissa havaitaan selkeä maaperän haju lattian ja seinän rajakohdasta. Tässä tilanteessa arvioidaan rakenneavauksen tarve tai suositellaan tiivistyskorjausta.
3. Tutkimuksissa havaitaan selkeä mikrobiperäinen haju lattian ja seinän rajakohdasta. Tällöin tehdään rakenneavaukset ja selvitetään mikrobivaurion laajuus.

Miten sisäilmakorjaukset tehdään?

Seuraavassa listassa on esitetty tyypillisiä toimenpiteitä, joilla sisäilmaongelmiin saadaan parannuksia ilman laajoja rakenteellisia korjauksia.

1. Siivouksen tehostaminen, korvausilmaventtiilien puhdistaminen, ikkunatuuletus.
2. Ilmanvaihtojärjestelmän nuohous ja säätö koneellisen tulo- poistoilmanvaihdon kohteissa.
3. Tuloilmanvaihdon parantaminen moottoroiduilla tuloilmalaitteilla koneellisen poiston kohteissa.
4. Tuloilmanvaihdon parantaminen moottoroiduilla tuloilmalaitteilla ja poiston rakentaminen painovoimaisen ilmanvaihdon kohteissa.
5. Koneellisen tulo-poistoilmanvaihdon rakentaminen.
6. Rakenteiden tiivistyskorjaukset.

Tässä listassa on tyypillisiä riskirakennekorjauksia:

1. Haitallisten rakennusmateriaalien poistaminen ja vaihtaminen turvallisempiin vaihtoehtoihin.
2. Valesokkelin kengitys ja tiivistyskorjaus.
3. Puukoolatun alapohjan korjaaminen.
4. Salaojaremontti (perustusten kuivatusjärjestelmien peruskorjaus).
5. Yläpohjan eristeiden vaihtaminen ja yläpohjan tiivistyskorjaus.

Kiinnostaako sisäilmatutkimus ja sen kustannukset?

Lisätietoa sisäilmatutkimuksesta ja -korjauksista sekä niiden hinnoista löydät maksuttomasta oppaastamme.

[contact-form-7]

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä niin kerromme mielellämme.

The post Sisäilmatutkimus – näin tunnistat ja korjaat sisäilmaongelmat first appeared on Paloniitty Oy.

Olosuhteiden muutokset näkyvät rakenteiden kosteusongelmina

Rakennusalalla asiat harvoin muuttuvat hetkessä ja hyvä niin. Kyse on viime kädessä ihmisten hyvinvoinnista, joten valintojen ja päätösten tukena pitää olla tutkittua tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että maailma ja sen olosuhteet muuttuvat, eivätkä kaikki aikanaan hyväksi havaitut ratkaisut ole välttämättä hyviä enää tänään.

– Alapohjan yhteydessä ilmasto-olosuhteiden muutos on ehdottomasti syytä huomioida. Sateiden ja ilmankosteuden lisääntyminen tarkoittaa, että ulkoilmaan tuulettuva alapohja on yhä enemmän kosteuden armoilla, Sauli Paloniitty kertoo.

Paloniitty on tutkinut alapohjan rakenneasioita jo pitkään.

– Perinteisen rossipohjan tarkoitus on ollut puurakenteiden pitäminen kuivana ulkoilman avulla. Ratkaisu on osin toiminut aikaan, jolloin ilmasto oli kylmempi ja kuivempi. Ennen myös rakennuspaikat olivat kuivempia, kun talot rakennettiin esimerkiksi mäkien päälle. Olosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet ja ilmankosteus kasvanut. Sekin on huomioitava, että vanhat kylmät alapohjat ovat monilta osin alkaneet vaurioitua, mikä näkyy lisääntyneinä kosteus- ja homeongelmina puurakenteissa.

Lämmin alapohja on turvallinen ja energiatehokas

Lämpöalapohja luo terveet ja hallitut olosuhteet rakenteisiin. Alapohja tuulettuu sisätilojen kautta, jolloin se pysyy koko ajan tasaisen kuivana ja lämpimänä. Suhteellinen ilmankosteus kyetään pitämään sellaisena, ettei kosteusongelmia pääse syntymään. Talon energiatehokkuuskin paranee, kun lämpö ei karkaa ulos.

Kosteus- ja homevaurioriskin minimoinnilla on paitsi terveydellinen myös taloudellinen merkitys. Jälkikorjausten tarve vähenee, ja sekä rakentaja että asiakas voivat olla rauhallisin mielin. Lisäksi talotekniikan huolto helpottuu, kun esimerkiksi putket sijaitsevat lämpöalapohjassa.

Lämmin alapohja tuulettuu sisätilojen kautta ja pysyy koko ajan tasaisen kuivana ja lämpimänä

Tutkittua tietoa vuosikymmenten ajalta

Paloniityllä on n. 30 vuoden kokemus kylmien ja lämpimien alapohjien tutkimisesta. Tutkimusyhteistyötä on tehty usean rakentajan kuten Kiiruna Talojen, Hoivarakentajien ja Teijo-Talojen kanssa eri puolilla Suomea. Paloniitty on myös ohjannut aiheeseen liittyen insinööritöitä, joihin on koottu runsaasti tutkimustietoa.

– Kylmien alapohjien osalta tutkimukset osoittavat, että ne tarjoavat otolliset olosuhteet mikrobikasvustolle varsinkin syksyisin. Silloin alapohjan suhteellinen kosteus voi nousta jopa 100 %:iin. Myös lämpötiloissa on suurta vaihtelua. Lämpimissä alapohjissa olosuhteet sen sijaan ovat tasaiset. Suhteellinen kosteus pysyy koko ajan alle 65 %:ssa, joten mikrobikasvuston mahdollistavia olosuhteita ei synny, Paloniitty kertoo.

Kiiruna Talojen toimitusjohtaja Ismo Säily arvostaa yhteistyötä Paloniityn kanssa.

– Tapasimme Saulin kanssa muutama vuosi sitten. Hän, samoin kuin koko Paloniitty Oy, on laadukkaan ja terveellisen rakentamisen asiantuntija, jolla on erittäin vahva kokemus ja osaaminen. Huomasimme, että heillä ja Kiiruna Taloilla on yhteinen tahtotila – tarjota parempaa ja turvallisempaa rakentamista. Siitä käynnistyi yhteistyö, joka sisältää niin tutkimuksia kuin uusien ratkaisujen kehittämistäkin, sanoo Säily.

Pitkäaikainen seuranta osoittaa, että lämpöalapohjassa ei pääse syntymään mikrobikasvuston mahdollistavia olosuhteita

Kiiruna Talot siirtyi kokonaan lämpöalapohjiin

Kiiruna Talot valmistaa talopakettinsa sataprosenttisesti tehtaassaan. Näin varmistetaan kuivaketjun hallinta, mikä on lähtökohta terveelle kodille. Turvallisuuden takia kaikissa heidän taloissaan on myös lämpöalapohja.

– Jopa 90 % omakotitalojen kosteusongelmista johtuu alapohjasta. Siksi olemme siirtyneet käyttämään pelkästään lämmintä alapohjaa, joka takaa rakenteiden turvallisuuden ja omakotitalon pitkän iän. Sen suurimpia etuja ovat kosteustekninen turvallisuus, helppo huollettavuus ja korkea asumismukavuus. Tiivis ja koneellisesti tuuletettu alapohja mahdollistaa myös talojemme energiatehokkuuden ja estää lisäksi radon-kaasujen pääsyn asuintiloihin, Ismo Säily sanoo.

Säilyn mukaan isolle osalle asiakkaista lämpöalapohjalla on ratkaiseva merkitys, kun he valitsevat taloa.

Finnfoamin Jokinen: Lämpöalapohjan suosio vahvassa kasvussa

Lämpöalapohjia on tehty jo 15 vuotta, ja niiden suosio on kasvanut koko ajan. Se on näkynyt myös suomalaiselle eristevalmistaja Finnfoamille.

– Tarjontamme kattaa kaikki ratkaisut myös lämpöalapohjiin. Uskomme vahvasti niiden tulevaisuuteen, sillä hyödyt ovat sen verran selkeät, eivätkä kustannuksetkaan juuri poikkea perinteiseen rossipohjaan verrattuna. Sauli ja tietysti koko Paloniitty Oy on tehnyt äärimmäisen tärkeää työtä paitsi selvittämällä ongelmakohtia myös hakemalla niihin ratkaisuja, toteaa Finnfoamin tekninen kehitysjohtaja Jussi Jokinen.

Kiiruna Talojen lisäksi muitakin rakentajia on jo siirtynyt kokonaan lämpöalapohjien käyttöön.

– Valintoja ja ratkaisuja ei tehdä tietenkään kevein perustein, vaan datan pohjalta. Sitä meiltä löytyy paljon, ja jaamme sitä erittäin mielellämme kaikille kiinnostuneille, Sauli Paloniitty lupaa.

Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä niin kerromme mielellämme.

The post Lämmin alapohja pitää lämmön sisällä ja kosteuden ulkona first appeared on Paloniitty Oy.

Kun rakennetaan sukupolvelta seuraavalle kestäviä kohteita, tarvitaan kokenutta ja luotettavaa kumppania huolehtimaan kosteudenhallinnasta ja tiiveysmittauksista.

– Hoivakohteiden rakentajina meille on ensiarvoisen tärkeää, että rakennuksemme ovat terveellisiä, turvallisia ja pitkäikäisiä. Paloniitty onkin jo vuosia laatinut meille rakentamisen aikaiset kosteudenhallintasuunnitelmat ja toteuttanut kosteus- ja tiiveysmittaukset, projektipäällikkö Atte Hyttinen Hoivarakentajilta kertoo.

Kosteudenhallinta varmistaa rakenteiden turvallisuuden

Paloniitylle kosteudenhallinta tarkoittaa enemmän kuin vain kosteusmittausta

– Kosteudenhallinta on kokonaisvaltainen, huolellisesti suunniteltu prosessi. Se pitää sisällään ennakoinnin, materiaalien rakennusfysikaalisen tarkastelun, toimenpidesuositukset, olosuhdeseurannan, erilaiset mittaukset ja tietysti laadukkaat raportit, Sauli ja Joel Paloniitty kertovat. 

Kosteudenhallinnalla voidaan varmistaa, että rakennus on rakennusmääräysten mukaan terveellinen ja turvallinen nyt ja tulevaisuudessa. 

– Saamme Paloniityltä tarkat kuivumisaikalaskelmat valitsemallemme betonilaadulle ja ammattitaitoiset suositukset mahdollisista tuotemuutoksista ja toimenpiteistä. Tämän ansiosta voimme varmistua siitä, että betoni on kuivaa silloin, kun sen pitää olla ja ennaltaehkäisemme rakennusten home- ja sisäilmaongelmat, Hyttinen kertoo. 

Kosteudenhallintaan kuuluvat myös suunnitelmat puurakenteiden suojauksesta, rakenteiden kuivuuden seuranta ja tarvittaessa toimenpiteet kuivuuden varmistamiseksi. Kosteuden- ja tiiveydenhallinnassa varmistetaan myös muun muassa sokkeliliitosten sekä ylä- ja alapohjan toimivuus.

Mittauksilla ketterästi käsiksi korjauksiin

Paloniityn kumppani on askeleen edellä rakennuksensa kosteuden- ja tiiveydenhallinnassa.

– Käymme työmaalla rakentajan laatiman aikataulun mukaan viidestä kymmeneen kertaan. Tällöin saamme kattavat tulokset esimerkiksi kuivumisen aikaisista sisäilman olosuhteista ja havaitsemme lämpökuvauksella piilevät puutteet rakenteissa, Joel Paloniitty kertoo. 

Kun puutteet havaitaan ajoissa, jo rakentamisen aikana, korjaukset on helppo tehdä.

– On huomattavasti edullisempaa tehdä tarvittavat korjaukset rakentamisen aikana kuin sen jälkeen. Esimerkiksi yläpohjan tiiveys on sujuvaa korjata vielä siinä vaiheessa, kun kattoja ei ole levytetty umpeen, Joel Paloniitty toteaa.

Kosteudenhallinnalla varmistetaan, että rakennus on terveellinen ja turvallinen nyt ja tulevaisuudessa. 

Luotettu kumppani kosteudenhallintaan

Atte Hyttinen kiittelee Paloniityn joustavaa asennetta ja kiinnostusta kehittää toimintaa jatkuvasti.

– Pitkä, hyvä yhteistyömme on vakuuttanut meidät Paloniityn osaamisesta ja osoittanut heidän toimintamallinsa toimiviksi. Lukuisten puurakentamisen kohteiden myötä myös jalostamme yhteistyössä kosteudenhallintaprosessia. Luotamme Paloniittyyn, koska haluamme varmistaa rakennustemme yhdenmukaisen, korkean laadun, Hyttinen sanoo. 

Joel Paloniitty uskoo, että menestyksekkään yhteistyön kulmakiviä ovat kova asiantuntijuus sekä kattava ja selkeä laadunvalvontapalvelu. Rakentaja vapautuu kosteudenhallinnan huolista. 

– Olemme joustava ja nopeasti reagoiva kumppani. Osaamisen ohella yksi laatumme peruspilareita on moderni ja huippulaadukas mittauskalusto, Joel Paloniitty muistuttaa. 

The post Kosteus- ja tiiveysmittauksia Hoivarakentajille first appeared on Paloniitty Oy.

The post Paloniitty Oy:lle tukea digimarkkinoinnin kehittämiseen first appeared on Paloniitty Oy.