Sulje


Tiivistyskorjaus

Mitä, miksi ja miten?

Tausta tiivistyskorjauksille:
Rakenteisiin on jäänyt menneinä vuosina ja vuosikymmeninä paljon ilmavuotoja rakentamisen aikana, joiden kautta korvausilma on tullut sisään. Tätä on pidetty pääasiassa hyvänä asiana että talot eivät ole tiiviitä. Ongelma on kuitenkin rakenteiden kautta kulkeutuvat epäpuhtaudet sisäilmaan. Vuosikymmenten aikana ilma on virrannut rakenteiden läpi ja eristeisiin on jäänyt kaikki ilman epäpuhtaudet. Rakenteissa on syntynyt kosteudesta johtuvia homevaurioita ja nyt ilma kuljettaa mikrobeja ja niiden aineenvaihduntatuotteita sisään. Myös maaperän raadon, mineraalivilla kuidut ja muut epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan.

Miten tiivistyskorjaus tehdään?
Sisäilma korjaus tehdään aina ensin kartoittamalla rakenteiden ilmavuotopaikat. Ilmavuotopaikat kartoitetaan lämpökuvauksella, tiiveysmittauksella ja tarvittaessa merkkiainekokeen avulla. Näiden tulosten pohjalta voidaan suunnitella korjattavat kohdat ja korjaustapa. Korjaustapa, materiaalit ja tuotteet joilla korjaus tehdään, valitaan aina kohteen tarpeen ja rakenteen soveltuvuuden mukaan. Suomessa on paljon käytetty mm. Ardexsin tiivistyskorjaus aineita, Blowerproofin tiivistyskorjaus aineita ja muita tutuksi tulleita tuotteita. Kaikilla korjaustuotteilla voidaan saada tiiviitä rakenteita, kun menetelmät ovat oikeat.

Korjauksissa tehdään suunnitelmien mukaan ensin niin sanottu mallikorjaus tai mallihuone, jossa käydään läpi työmenetelmät ja tehdään laadunvarmistusmittauksena merkkiainekoe. Kun mallihuone on saatu tiiviiksi ja todettu menetelmän luotettavuus, voidaan töitä jatkaa.  Laadunvalvonta on välttämätöntä koko työn ajan, joko kaikkien tilojen osalle tai pistokokein vähintään 20-30% otannalla.

Korjaustyön ja tiivistystyön valmistuttua kohteeseen tehdään tarvittavat pintatyöt ja korjaukset, maalaukset, listoitukset ja muut sisävalmistus vaiheen työt.

Hyvän sisäilman turvaaminen?
Sisäilmakorjaukset, tiivistäminen, paineistaminen ym toimenpiteet tulevat nykyisin esiin hyvin usein sisäilman laadun parantamisen yhteydessä. Rakenteiden tiivistäminen on ensisijainen korjaus. Tiivistyskorjaukseen kuuluu myös ilmanvaihdon toiminnan arviointi sekä tarvittaessa sen parantaminen tai rakentaminen. Yleisin tapa on lisätä korvausilma-aukkoja.


Onnistuuko tiivistyskorjaukset?

Paloniitty Oy on käyttänyt lukuisissa erilaisissa kohteissa vuotopaikantamisessa merkkikaasuja. Tiivistyskorjaukset onnistuvat kunhan työ tehdään huolellisesti.


Merkkiainemittausten luotettavuus?
Mittausten vertailut
Merkkikaasujen erot:
•      mittauskaasu sekä analysaattorit ovat erilaiset:
o      vetykaasu pyrkii nousemaan ylös ilmaa kevyempänä kun taas rikkiheksafluoridi-kaasu laskeutuu alas ilmaa raskaampana,
o      rikkiheksafluoridi-kaasu anturin asteikko on 0-50ppm ja vaatii muutaman sekunnin aikaa reakoidakseen kaasun muutoksiin, vetyanturin asteikko on 0-1000ppm ja reakoi huomattavan paljon nopeammin kaasun muutoksiin,

Mittaukset toistettiin 10Pa alipaineessa ensin rikkiheksafluoridi-kaasua käyttäen ja sen jälkeen vety-typpikaasua käyttäen.


Mittausmenetelmien luotettavuus
Molemmat kaasuseokset ja analysaattorit soveltuvat pienten ilmavuotojen paikantamiseen, kunhan laitteiston käyttäjä ymmärtää mittaustavan ja laitteen ominaispiirteet.
Oleellista on ymmärtää kokonaisuus ja mitattava rakenne sekä hakea ne kohdat josta vuoto todellisuudessa on? Kaasun sivusiirtymät ja kulkeutuminen siirtymäreittejä pitkin on selvitettävä ennen kuin tehdään lopullisia johtopäätöksiä.
Vety-typpikaasu ja typpianturi soveltuu paremmin nopeamman reakointiajan takia mittaukseen. Rikkiheksafluoridikaasun haihtuminen mittaustilasta tai mitattavasta rakenteesta kestää huomattavasti kauemmin kuin vety-typpiseoksen.
Vertailu osoitti myös sen että mittauspaineen suuruudella on iso merkitys kaasun leviämiseen.

ESIMERKKIKUVIA

Katso esimerkkikuvia:
http://tiivistyskorjaus.fi/kuvia/
Viimeksi muokattu 29.9.2017