Sulje


Uudisrakantamisen laadunvalvonta
Tällä sivustolla esittelemme yrityksemme tyypillisimpiä mittauspalveluita sekä yleisiä mittausohjeita joita tarvitaan uudisrakentamisessa ja siihen verrattavissa peruskorjaushankkeissa. Näitä ovat:
Tiiviysmittaus
Suurten kohteiden tiiviysmittaus
Lämpökuvaus
Kosteuden mittaus ja kuivumisen hallinta
Ilmanvaihdon toimintatarkastukset

Tiiviysmittaus


Tiiviysmittauspalvelut
Palveluihimme kuuluu kaiken kokoisten rakennusten tiiviysmittaukset. Teemme valtakunnallisesti suurten kohteiden tiiviysmittauksia. Kohteitamme ovat mm. sairaalat, teollisuuskiinteistöt, logistiikkahallit, kauppakeskukset jne.

Tiiviysmittauksen tekeminen opetusvideo

Rakennuksen tiiviysmittauksesta on tehty opetusvideo. Voit pyytää sitä Saulilta.

Tiiviysmittauksen tekeminen kuvasarja
Kuvasarja:

1. Ovikehikon säätäminen aukkoon sopivaksi

2. Tiivistyskankaan kiristäminen kehikkoon

3. Oviaukkoon asennus ja kiristäminen salvoilla

4. Puhaltimen asennus

5. Paine-eroletkujen, virtajohtojen ja kaapeleiden asennus

6. Mittauslaitteisto valmiiina testiin


Johdantoa

Tiiviysmittaus rakennuksen laadunvalvontamittauksena on tullut jäädäkseen yhtenä rakennuksen vaipan kunnon tutkimisen muotona lämpökuvauksen rinnalle. Rakennusten ilmanpitävyyden mittaaminen rakennusten laadunvalvontamittauksena on yleistynyt merkittävästi muutaman vuoden sisällä. Vaipparakenteiden ilmatiiviydestä on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta vasta energiatodistuksen myötä tiiviyden todentaminen on yleistynyt. Aikaisemmin on käytetty termiä ”pullotalo”, kun on tarkoitettu tiiviiksi tehtyä taloa, jossa ei välttämättä aina ole huolehdittu ilmanvaihdosta.”Pullotalo” termi ja käsitys elää yhä vahvana ja negatiivisena ajatuksena suomalaisessa rakentamisessa. Sen taustat ovatkin tosin todelliset ajoilta jolloin ilmanvaihdosta ei huolehdittu.  

Energiatehokkuus on lyönyt 2000-luvulla itsensä läpi myös suomalaisessa rakentamisessa ja vaipan ilmatiiviys ja sen todentaminen on yksi osa rakennuksen energiatehokkuutta. Passiivitalojen tapauksessa voidaan puhua ”termospullotaloista”, joissa energiatehokas koneellinen ilmanvaihto takaa hyvän sisäilman laadun ja tiivis vaippa rakenteiden toimivuuden.


Käsitteitä

Painekoe
Rakennuksen ilmanpitävyyteen kehitetty koe, jossa rakennus ali- tai ylipaineistetaan, jotta vaipan ilmanpitävyyttä voidaan tutkia.

Tiiviysmittaus kts. painekoe
Rakennuksen ulkovaipan ilmavuotoluvun n50 ja q50 määrittäminen 50 Pa alipaineessa (tai ilmavuotokohtien etsiminen muussa, käyttötilannetta suuremmassa alipaineessa).

Ilmanvuotoluku, n50 [1/h]
Ilmanvuotoluku n50 kertoo, montako kertaa rakennuksen ilmatilavuus vaihtuu tunnissa rakennusvaipan vuotoreittien kautta, kun rakennukseen aiheutetaan 50 Pa (pascal) ali- tai ylipaine. Rakennuksen sisätilavuus mitataan ulkovaipan sisäpintojen mukaan, välipohjia ei lasketa ilmatilavuuteen.

Ilmanvuotoluku, q50 [m3/(h m2]
Ilmanvuotoluvulla q50 kuvataan rakennusvaipan keskimääräistä vuotoilmavirtaa tunnissa 50 Pa paine-erolla kokonaissisämittojen mukaan laskettua rakennusvaipan pinta-alaa kohden (m3/(h m2)). Rakennusvaipan pinta-alaan lasketaan ulkoseinät aukotuksineen sekä ylä- ja alapohja;

Ilmanpitävyys, ilmatiiveys
Ilmanpitävyydellä tarkoitetaan rakenteen kykyä estää haitallinen ilmanvaihtuvuus rakenteen eri kerrosten läpi.

Neutraaliakseli
Tasolinja rakennuksen poikki jossakin korkeudessa, missä sisä- ja ulkoilman paine-ero on nolla.

Ulkovaippa
Ulkovaipalla tai vaipalla tarkoitetaan rakennuksen sisätilojen erottavia rakennekerroksia kylmästä ulkoilmasta.

Rakennuksen vaipan ala
Rakennuksen vaipan ala lasketaan ulkoseinät aukotuksineen ja alapohja ja yläpohja sisämittojen mukaan laskettuna.  

Huoneiston vaipan ala
Kerrostalohuoneiston ja rivitalohuoneiston tiiviysmittauksessa asunnon vaipan alaan kuuluu: ulkoseinät, huoneiston väliset seinät, asunnon ja portaikon välinen seinä sekä huoneiston alapohja ja yläpohja. Eli asunnon vaipan ala lasketaan asuntoa rajaavat seinät aukotuksineen ja lattia ja katto.

Tiiviyden vaikutus energiakulutuksen

Rakenteiden kautta kulkeutuvan vuotoilman lämmitykseen tarvitsevan energian laskemiseen tarvitaan 3 kaavaa jotka ovat esitetty Suomen Rakennusmääräyskokoelman osassa D3 2012. Lähtötietoina tarvitaan kohteen ilmavuotoluku q50, vaipan ala ja paikkakunnan lämmöntarveluku / astepäiväluku sekä tarkastelujakson pituus.

Rakenteiden epätiiviyksien kautta sisään ja ulos virtaavan vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia Qvuotoilma lasketaan kaavalla 2.2.1.

Qvuotoilma  = Hvuotoilma (Ts - Tu) ∆t /1000      Kaava 2.2.1

Qvuotoilma      vuotoilman lämmityksen tarvitsema energia, kWh
Hvuotoilma      vuotoilman ominaislämpöhäviö, W/K
Ts      sisäilman lämpötila, ºC
Tu      ulkoilman lämpötila, ºC
∆t      ajanjakson pituus, h
1000      kerroin, jolla suoritetaan laatumuunnos kilowattitunneiksi

Vuotoilman ominaislämpöhäviö Hvuotoilma lasketaan kaavalla 2.2.2.

Hvuotoilma = ρi  cpi qv, vuotoilma            Kaava 2.2.2

Hvuotoilma      vuotoilman ominaislämpöhäviö, W/K
ρi       ilman tiheys, 1,2 kg/m³
Cpi       ilman ominaislämpökapasiteetti, 1000 Ws/(kgK)
qv,      vuotoilma vuotoilmavirta, m³/s

Vuotoilman vuotoilmavirta qv lasketaan kaavalla 2.2.3.

qv,vuotoilma (m3/s) = (q50 / 3600*X)*Avaippa      Kaava 2.2.3

X = kerroin :
1-kerroksinen 35,
2-kerroksinen 24,
3-4 kerroksinen 20,
5 ja sitä korkeammille 15.

X-kerroin perustuu kenttäkokeiden tuloksiin jolla kertoimella muutetaan 50 Pa paine-erolla tapahtuva ilmavuotomäärä vastaamaan normaalia käyttötilanteen paine-eron ilmavuotomäärää.

Lasketaan esimerkiksi Rovaniemelle rakennettavan sähkölämmitteisen teollisuushallin tarvitsema vuotoilman energiantarve seuraavilla lähtötiedoilla:
q50= 4
Avaippa=1000m2
Energian hinta=0,13€/kWh
Hallin korkeus vastaa 3-4 kerroksista rakennusta

qv,vuotoilma (m3/s) = (4 / 3600*20)*1000 = 0,556 m3/s

Hvuotoilma = 1,2*1000*0,556 m3/s = 666,7 W/C

Qvuotoilma  = 666,7 W/C *6000vrkC*24h /1000 = 96000 kWh/v

Kulutus: 96000 kWh/v*0,13€/kWh = 12480 €

Jos vaipan ilmavuotoluku kyseisessä hallissa olisi 1 (q50= 1), vastaavasti energiankulutus olisi neljäs osa eli 3120 €.  

Suomen rakennusmääräykset tiiviyden osalta

Suomen Rakennusmääräyskokoelman osassa D3 2012 sanotaan ilmanpitävyydestä seuraavaa:
Kohta 2.3.1
Sekä rakennusvaipan että tilojen välisten rakenteiden tulee olla niin ilmanpitäviä, että vuotokohtien läpi tapahtuvat ilmavirtaukset eivät aiheuta merkittäviä haittoja rakennuksen käyttäjille, rakenteille tai rakennuksen energiatehokkuudelle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakenteiden liitosten ja läpivientien suunnitteluun sekä rakennustyön huolellisuuteen. Rakenteisiin on tarvittaessa tehtävä erillinen ilmansulku.

Kohta 2.3.2
Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q50 saa olla enintään 4(m2/(h m2)). Ilmavuotoluku voi ylittää arvon 4(m2/(h m2)), jos rakennuksen käytön vaatimat rakenteelliset ratkaisut huonontavat merkittävästi ilmanpitävyyttä.

Edellä lainattu määräysten teksti tarkoittaneen sitä että uudisrakennusten ilmavuotoluku tulisi olla parempi kuin 4(m2/(h m2)). Mitä sitten tarkoitetaan -käytön vaatimat rakenteelliset ratkaisut – jää tulkitsijan oman mielipiteen varaan.  Itse näkisin tässä kohtaa, että voidaan soveltaa joissakin tapauksissa vaikka perinteisten hirsirakennusten osalta tätä määräysten ”porsaan reikää”.

Kohta 2.3.2 jatkuu seuraavasti:
Pienempi ilmanpitävyys voidaan osoittaa mittaamalla tai muulla menettelyllä. Asuinkerrostaloissa ilmanpitävyys voidaan osoittaa mittaamalla vähintään 20 % huoneistoista. Ilmanpitävyyden mittaus voidaan suorittaa myös rakennuksen omilla ilmanvaihtokoneilla, jolloin enintään 25 % rakennuksen tilojen lämmitetystä nettoalasta voidaan rajata pois mittauksesta. Jos ilmanpitävyyttä ei osoiteta mittaamalla tai muulla menettelyllä, rakennusvaipan ilmavuotolukuna käytetään 4(m2/(h m2)).

Selostuskohdassa mainitaan:
Ilmanpitävyyden osoittaminen muulla menettelyllä voi olla esimerkiksi teollisen talonrakennuksen laadunvarmistusmenettelyä, jolla ilmanpitävyys voidaan luotettavasti arvioida ennakolta.
Tasauslaskennassa ilmanvuotoluvun vertailuarvo on 2(m2/(h m2)).

Selostuskohdassa 2.5.8 mainitaan:
Kosteusteknisen turvallisuuden, hyvän sisäilmaston ja energiatehokkuuden kannalta tulisi rakennusvaipan ilmanvuotoluvun q50 olla enintään 1(m2/(h m2)).


Määräyksistä voidaan tehdä seuraava raja-arvo taulukko.
q50 –Luku      Selite
yli 4      Poikkeukselliset rakenteelliset ratkaisut
4      Vähimmäisvaatimus kaikille uudisrakennuksille
2      Laskennassa käytettävä vertailuarvo = määräysten mukainen rakennus
1      Määräysten suositusarvo

Tiiviysmittaus

Rakennuksen tai sen osien tiiviyttä mitataan ns. paine-eromenetelmällä, jossa tutkittavaan tilaan aiheutetaan paine-ero ulkoilmaan nähden. Paine-ero saadaan aikaan puhaltimella.  Puhallin asennetaan ulko-oven tai ikkunan tuuletusluukun paikalle. Puhallin voi olla myös rakennuksen oma ilmanvaihtolaitteisto.

Mittaus tehdään useammalla paine-erolla (yleensä vähintään viidellä). Paine-eron ylläpitämiseksi tarvittavat ilmamäärät mitataan.  Mittaussarjasta lasketaan vuotoilmakäyrä jonka avulla lasketaan 50Pa paine-eroa vastaava ilmamäärä.

50 Pa paine-eron ylläpitämiseksi tunnin aikana tarvittava ilmamäärä [Q] jaettuna tutkittavan tilan ilmatilavuudella [V] antaa tulokseksi ns. ilmavuotoluvun n50, tai ilmamäärä jaetaan vaipan alalla [A] jolloin tulokseksi saadaan ilmavuotoluku q50.  Ilmavuotoluku n50 esitetään yksikössä 1/h, vaihtoa tunnissa.  Ilmavuotoluku q50 esitetään yksikössä [m3/(h m2].

 
           n50 = Q50/V                  Kaava 4.1

missä      n50 = rakennuksen ilmavuotoluku 50 Pa paine-erolla [1/h]
Q50 = painekokeella mitattu ilmavirtaus 50 Pa paine-erolla [m³/h]
V = rakennuksen/mitattavan osan sisätilavuus [m³]


q50 = Q50/A                  Kaava 4.2

missä      q50 = rakennuksen ilmavuotoluku 50 Pa paine-erolla [m3/(h m2]
Q50 = painekokeella mitattu ilmavirtaus 50 Pa paine-erolla [m³/h]
A = rakennuksen/mitattavan osan ulkovaipan ala [m2]


Rakennuksen ilmanpitävyyden mittaaminen painekoemenetelmällä on esitetty standardissa SFS¬ EN 13829. Suomessa ja yleensä Euroopassa käytetään standardissa esitettyä mittausmenetelmää B (rakennuksen vaipan testaus) siten, että rakennukseen tarkoituksellisesti ilmanvaihtoa varten tehdyt aukot (ilmanvaihtokoneen tulo- ja poistokanavat, korvausilmaventtiilit), tulisijat ja hormit suljetaan tiiviisti.

Aiheesta lisää kirjassa -Rakennusten tiiviysmittaus-

Suurten kohteiden tiiviysmittaus

Paloniitty on viime vuodet kehittänyt suurten rakennusten tiiviysmittauksia. Suurimmat mittauskohteet suomessa ovat olleet yli 400 000m3 rakennuksia.


SUURTEN RAKENNUSTEN ILMATIIVIYDEN MITTAAMINEN


Viimeaikoina on ilmennyt tarvetta selvittää myös suurempien rakennusten vaipan tiiviyttä. Mittaustarve tulee esim. energiatodistuksen lähtötietoja varten, ilmatiiviiden rakenneratkaisuiden kehittämisen yhteydessä, ilmoitusmenettelyn yhteydessä, jne.

Tämän kaltaisia isompia rakennuksia ovat mm. asuinkerrostalot, toimistorakennukset, liikekiinteistöt, varastot, tuotantotilat sekä julkiset ja seurakunnalliset rakennukset. Standardissa SFS-EN 13829 määritetään suuriksi rakennuksiksi kohteet joiden tilavuus on yli 4000m3.

Suuremman rakennuksen tiiviyden mittaaminen suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Mittaus voidaan tehdä erillisellä tiiviysmittauslaitteistolla, rakennuksen omalla ilmanvaihtojärjestelmällä tai näiden yhdistelmänä.


Mittausmenetelmät

Suurempien rakennusten tiiviyden mittaaminen perustuu saman menetelmän ja standardin (SFS-EN 13829) soveltamiseen kuin pienemmissäkin rakennuksissa.

Erillinen tiiviysmittauslaitteisto / poistoilmapuhallin

Kaupalliset tiiviysmittauslaitteistokokonaisuudet ovat pääosin suunniteltu ja markkinoitu kohteisiin joissa ilmatilavuus on suhteellisen pieni. Laitteistojen poistoilmapuhallusteho 50 Pa paine-erossa vaihtelee laitteistokohtaisesti 5000m3-14000m3. Tämä tarkoittaa että niiden kapasiteetti ei riitä kuin sen ilmamäärän mukaiseen ilmatilavuuden mittaamiseen jos kohteen tiiviys on 1 1/h vaihtoa tunnissa.

Mittaukseen tarvittavan puhaltimen kapasiteetti voidaan laskea kertomalla kohteen tilavuus suunnitellulla tai vaaditulla ilmavuotoluvulla. Esimerkiksi jos kohteen tilavuus on 20000m3 ja tavoiteltava ja suunniteltu ilmatiiviysluku n50 on 2 1/h vaihtoa tunnissa, on tarvittavan puhaltimen kapasiteetti 40000m3/tunnissa 50Pa paine-erolla.

Markkinoilla on järjestelmiä joilla tiiviysmittauskoe voidaan tehdä useammalla puhaltimella yhtä aikaa, tämän tyyppisillä erityisjärjestelyillä poistoilmakapasiteettia voidaan lisätä.

Kuva tiiviysmittauslaitteisto useammalla poistopuhaltimella varustettuna.


Rakennuksen oma ilmanvaihtojärjestelmä

Rakennuksen oman ilmanvaihtojärjestelmän ja ilmanvaihtokoneiden käyttäminen vaipan tiiviyden mittaamiseen on usein mahdollista. Mitä tehokkaampi ilmanvaihto rakennukseen on suunniteltu, sitä varmemmin mittaus voidaan tehdä omalla ilmanvaihtokoneella. Toimistorakennuksien, liikerakennusten ja kokoontumisrakennusten ilmanvaihtotarve on niin suuri, että rakennus on varustettu useimmiten varsin tehokkailla ilmanvaihtokoneilla joiden kapasiteetti riittää hyvin tiiviyden mittaamiseen. Varastorakennuksien ilmanvaihtokoneet ovat selvästi heikkotehoisempia, jolloin riittävän alipaineen aikaansaaminen on joskus pelkällä ilmanvaihtokoneella mahdotonta. Asuinkerrostaloja joissa on huoneistokohtaiset ilmanvaihtokoneet, ei useinkaan pystytä mittaamaan rakennuksen omilla ilmanvaihtokoneilla.

Mittausjärjestelyt tulee suunnitella aina tapauskohtaisesti jokaisessa kohteessa erikseen. Mittaus voidaan tehdä alipaineisena tai ylipaineisena tai molempina. Yleisimmin olen suorittanut mittaukset alipaineisena.

Rakennuksen muut ilmanvaihtohormit ja muut tarkoituksettomat vuotoreitit on suljettava mahdollisuuksien mukaan. Kaikkia hormeja ei aina voida sulkea, jolloin joudutaan mittaamaan kyseisen vuotoreitin ns. ohivirtaus. Tyypillisimmin tämän tyyppinen ohivirtaus muodostuu ilmanvaihtokoneen tuloilmakanavaan, sen tyyppisissä ilmanvaihtokoneissa joissa ei ole kumitiivisteellisiä sulkupeltejä. Erilliset poistoilmakanavat voidaan sulkea esimerkiksi katolta jätesäkeillä tai sulkemalla palopellit.

Alipaineen ajamiseksi, tyypillisimmin tuloilmakoneet suljetaan, tuloilmapellit suljetaan ja poistoilmakoneet tai kone käynnistetään. Taajuusmuuttujilla varustettujen ilmanvaihtokoneiden tehoa voidaan säätää useimmiten manuaalisesti. Kun haluttu paine-ero on saavutettu, mitataan poistoilmamäärät sekä mahdolliset tuloilmamäärät. Kovin monella eri paine-erolla tehtynä mittaukset voivat olla aikaa vieviä, joten standardista poikkeaminen on usein perusteltua, siinä määrin että vuotokäyrä määritetään vain esim. kolmella mittauspisteellä. Joissakin tapauksissa en ole mitannut vuotokäyrää ollenkaan, vaan ainoastaan 50Pa paine-erolla mitannut ja laskenut ilmavuotoluvun. Tuloksen tarkkuus on riittänyt kyseisen asiakkaan tarpeeseen.

Rakennuksen väliovia ja/tai portaikon ovia ei välttämättä tarvitse avata jos ilmanvaihtokanavisto toimii paineen jakajana rakennuksen kaikkiin osiin. Tämä on syytä kuitenkin varmistaa pistokokein paine-eromittauksin eri tiloista.

Ilmamäärien mittaus voidaan tehdä useammalla eri tavalla. Tyypillisimmin se tehdään kanavamittauksena virtausantureilla ja/tai paine-eroanturilla. Ilmavirtauksen mittaus erikokoisista kanavista aiheuttaa mittaukseen jonkin suuruisen virhemarginaalin. Toinen mittaustapa on määrittää puhaltimen paine-eroanturin ja puhaltimen kalibrointikäyrän avulla ilmavirtauksen määrä.

Kolmen rivitalo-asunnon mittaus yhtäaikaa


Koko talon mittaus


Koko talon mittaus


Referenssejä

Paloniitty Oy on viime vuosina mitannut kalibroiduilla tiiviysmittauslaitteilla yli 300 000m3 kohteita. Suurimmissa kohteissa on käytetty 5 erillistä tiiviysmittauslaitetta.

Muutamia referenssejä 2014-2015:
-Schenker Viinikkalan maaliikennekeskus 280 000m3 Vantaa


-Kastelli monitoimitalo      128 000m3 Oulu


-Inex logistiikkakeskus Sipooo


-KYS Puijon sairaala 180 000m3 Kuopio      





Lämpökuvaus

Lämpökuvaus on noussut kiinteistöjen tutkimusmuotona uudeksi ja luotettavaksi menetelmäksi. Lämpökuvaus paljastaa rakennusten rakenteista mm. lämpö- ja ilmavuodot, kosteusvauriot, eristeiden kunnon, sekä monia muita ongelmia.

Sauli on kirjoittanut oppikirjan sekä RT-kortin -Rakennusten lämpökuvaus-. Vuoden 2015 aikana laaditaan uusi päivitetty oppikirja rakennusten lämpökuvauksesta. Kirja tulee myyntiin loppuvuodesta 2015. Kirjaa myy Rakennusmedia Oy.

- Kysy lämpökuvauksen soveltuvuutta sinun ongelmaasi -



Kosteusmittaukset

Rakenteiden kuivumisen seuranta ja todentaminen vaatii ulkopuolisen pätevän henkilön todentamista porareikä tai näytepalamittauksella.

Paloniitty Oy on kehittänyt ja soveltanut nykytekniikan tuomia mahdollisuuksia kosteuden tallentamiseen ja seurantaan jatkuvatoimisilla loggereilla ja etäluettavilla mittalaitteilla. Näillä menetelmillä voidaan rakenteen kuivumista seurata kustannustehokkaasti.

Ilmanvaihdon toimintatarkastukset

Rakennusken ilmanvaihdon mittauksia ja säätöjä on tehty suomessa jo -80 luvulta alkaen. Ongelmana on ollut usein oikean mittauksen ja säätämisen onnistuminen. Rakennuksessa saattaa olla aivan liian suuri alipaine jolloin korvausilma tulee osittain rakenteiden kautta ja maaperästä, jolloin sisäilmaan kulkeutuu epäpuhtauksia.

Ilmanvaihdon toiminnan perustarkastukseen kuuluu:
-painesuhteiden mittaus (viikon seurantajakso)
-sisäilman lämpötilan, kosteuden ja hiilidioksidin mittaus (viikon seurantajakso)
-kokonaisilmamäärien mittaus
-pisokokein tehtävät huonekohtaiset ilmamäärämittaukset
-IV järjestelmän lämpökuvaus (kanavavuodot, kanavaeristepuutteet)
-IV järjestelmän puhtauden tarkastus
Viimeksi muokattu 15.2.2017